Upottaa terävät kynnet kalpeaan ihoon
ja kuiskailee etten ole hyvä,etten kelpaa.
Vakuuttelee,että riitän jos kuihdun näkymättömiin.
Ja minä tietysti uskon.
Juoksen kunnes jalkoihin sattuu,ja vielä sen jälkeenkin.
Toistan samoja pakonomaisia rutiineja päivästä toiseen.
Ja se kuiskaa,että kaikki on hyvin.
Minä hengitän jäätä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti