Taas yksi niistä päivistä,joina silmäni täyttyvät ikävästä.
Pieniä paperiviiltoja sormenpäihini,etten voisi enää kirjoittaa sinulle.
Kuinka täällä voi olla niin hiljaista kun kaikki huutavat?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Lukot ei avautuneet
- millie
- Ihmettelen ja yritän ymmärtää maailmaa sekä omia ongelmiani,jotka ovat roikkuneet mukanani jo useamman vuoden.Rakastan uimista ja sukeltamista syvälle pinnan alle mutta ennen kaikkea rakastan veden alla huutamista kunnes keuhkoista loppuu happi ja on taas pakko nousta pinnalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti